Historia

Suomenkielisen virkamieskerhon perustamisesta Poriin keskusteltiin syksyllä 1940. Hanketta veti konsuli Folmer Rosenlew. Hän kutsui koolle muutamia asiasta kiinnostuneita suomenkielisiä virkamiehiä ja tarjosi Svenska Klubbenin valtuuttamana tämän klubitiloja silloin vielä ”mahdollisesti perustettavan” virkamieskerhon kokoontumispaikaksi. Tuo kokoontuminen järjestettiin 2.1.1941. Paikalle saapuneet päättivät perustaa Porin virkamieskerho ry -nimisen yhdistyksen.

Porin seudulla 1800-luvulta asti toimineet ruotsinkieliset yhdistykset Svenska Folkpartiet, Arbets Vänner, Kvinnliga Diskussionsklubben ja Svenska Förening för Bilding och Nöje muodostivat 24.11.1909 klubivaltuuskunnan, jossa jokaisesta em. yhdistyksestä oli kaksi edustajaa. Näin yhditys sai nimen Svenska Klubben ja sen säännöt vahvistettiin 7.10.1910.

Yhdistys muutti syksyllä 1912 Klubitaloon. Tammikuussa 1941 Svenska Klubben sai vuokraisännältään kirjeen, jossa ehdotettiin, että klubi ryhtyisi kokoustilojen käytössä yhteistyöhön niihin aikoihin perustetun Porin virkamieskerhon kanssa. Ehdotus toteutui, yhteistyö lähti käyntiin ja on jatkunut saumattomasti läpi vuosikymmenten.

28.1.1988 päivätyllä kauppakirjalla Klubitalon osto oli näiden kahden klubien yhteistoiminnan huipentuma.

1950-luvun alusta lähtien muut valintaperusteet ovat vaikuttaneet enemmän jäsenvalintoihin kuin ammatti tai koulutus. Kun Porin Virkamieskerhon nimi 15.9.1950 vaihdettiin yhdistysrekisterissä Porin Suomalainen Klubi ry:ksi, uusittiin myös yhdistyksen säännöt. Niiden mukaan klubin jäseneksi pääsee ”henkilö, jonka joku yhdistyksen jäsen on johtokunnan jäsenelle jäsenehdokkaaksi ilmoittanut, ja jonka johtokunta yksimielisellä päätöksellään jäseneksi hyväksyy”. Huomattakoon, että alusta lähtien kerhossa – niin kuin Svenska Klubbenissakin – oli jäseniä muualtakin kuin Porista: Harjavallasta, Noormarkusta, Porin maalaiskunnasta, Paneliasta jne.

Klubin 20-vuotisjuhlaa (juomineen mk 1.200:- ) vietettiin 11.3.1961. Esittämässään historiikissä klubimestari maist. Matti Karjalainen sanoi: ” Kysyttäessä, kuinka klubi on onnistunut täyttämään säännöissä mainitun ylevän, seurustelutapoja jalostavan tarkoituksensa, on ainakin pöytäkirjojen perustella todettava, että edistystä on tapahtunut. Tässä huoneistossa käyttäytymistä tehostetaan sääntöjen lisäksi erityisellä järjestyssäännöllä. Alkuaikojen pöytäkirjat kertovat kumpaistakin valitettavasti rikotun. Kun viime vuosina ei enää ole tarvinnut sellaisia merkintöjä laittaa, merkinnee tämä yleistä tapojen jalostumista ja jäsenyksilöitten arvostelukyvyn kohoamista.”

40-vuotisjuhlasta päätettiin rakentaa klubihenkinen, ei liian juhlallinen tilaisuus. Katsottiin, että juhlan luonnetta vastaa lähinnä tumma puku. Kutsuun pitäisi tältä osin sisällyttää vihje käyttää vanhahtavia asusteita, hattuja yms. Kutsukortissa asia ilmaistiin sanoin ”Asu vapaa”.

Pöytäkirjassa 24.11.1981 johtokunta totesi juhlasta: ”Keskusteltiin 30.10.1981 vietetyistä Porin Suomalaisen Klubin 40-vuotisjuhlista. Todettiin, että juhlat olivat onnistuneet hyvin ja niihin oli osallistunut 67 klubilaista, joukossa kutsuvieraina Salot, Gripenbergit, Louhimot ja Kyhät.” Juhlan yhteydessä luovutettiin arkkitehti Keijo Louhimon suunnittelema viiri, standaari, klubitoimikunnassa ansioituneille jäsenille, Porin kaupungille ja Svenska Klubben i Björneborgille.

Juhlan päätteeksi Svenska Klubbenista agronomi Lennart Gripenberg kiitti klubiamme standaarista, lausui onnittelunsa juhlivalle klubille sekä toivoi klubien hyvän yhteistoiminnan jatkuvan. Hän antoi klubille lahjaksi tyylikkään seinäkellon, joka sitten juhlaillan aikana kiinnitettiin ravintolan ala-aulan seinään hetkeä samppanjalla juhlistaen.

Vuonna 1991 klubi täytti 50 vuotta ja tapahtumat kunniaksi julkaistiin Aarne Seppälän toimittama historiikki. Kirjan jälkisanoissa hän toteaa: ”50-vuotisella toiminnallaan Porin Suomalainen Klubi on osoittanut kestävän elinvoimansa, kehittymiskykynsä ja tarpeellisuutensa yhdistyksenä. - Nykyinen klubi on vireä, tässä ajassa tuloksellisesti elävä yhdistys. Jos sen yli kuusisataa yhteiskunnallisesti ja muutenkin valveutunutta jäsentä aktivoituu yksissä tuumin jonkin haasteen tai projektin taakse, niin hehän kääntävät Porin kokoisen kaupungin tarvittaessa vaikka ylösalaisin. Kun siihen ei liene tarvetta, osoitettakoon heille muuta askaretta.”

Vahvat miehet ja naiset vastasivat 1900–luvun viimeisen ja 2000–luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Klubin, ravintolan ja kiinteistön kehittämisestä. Yhdistyksen puheenjohtajina toimivat vuorollaan Hannu Kettinen, Lauri Merivirta ja Raino Wasama. Ravintolaa luotsasivat Leena Ali-Mattila ja Arma Lintula.

Tuon ajanjakson osalta historiaa täydennetään myöhemmin, mutta tässä vaiheessa lainataan tähän kunniapuheenjohtajan haastattelusta kommentti ”Se ei vielä ole mies eikä mikään joka talon ostaa, mutta se on, joka pystyy pitämään sen myös yllä.”

Ensimmäinen vuosikymmen uutta vuosituhatta oli jäänyt taakse, kun vetovastuun yhdistyksen toiminnasta otti puheenjohtajana Teijo Virtanen. Yksi merkittävimmistä muutoksista hänen johdollaan on ollut työnjaon toteuttaminen hallituksen jäsenten kesken. Asiat päätetään hallituksessa, mutta kukin hallituksen jäsen vastaa toimintavuoden aikana jonkin tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta. Tällä järjestelyllä tavoitellaan monipuolisuutta ja uutta ilmettä. Tärkeä uudistus yhdistyksen toiminnassa on myös ollut uusien jäsenien perehdyttäminen erityisissä infotilaisuuksissa.

Teijo Virtasen puheenjohtajakaudella on panostettu myös tiedottamiseen, tiedottamisen sisältöön sekä tiedon välittämiseen. Yhdistyksen omat kotisivut avattiin ja muiltakin osin nopeus- ja tehokkuusodotukset ovat siis sähköistäneet Porin Suomalainen Klubi ry:n tiedonvälityksen, vaikka ongelmatonta se ei ole ollutkaan.

Perinteitä kunnioittaen Itsenäisyyspäivän juhlinta Klubilla elvytettiin yhteistyössä Svenska Klubbenin kanssa 5.12.2010. Siitä lähtien kristallikruunujen alla on tanssittu Itsenäisyysgaalan merkeissä Itsenäisyyspäivän aattona ja tanssitaan jatkossakin.

Klubin tarkoituksen toteuttamiseen sopii hyvin myös kesällä 2010 aloitettu virallinen aktiviteetti – Klubin Golf-mestaruuskilpailu, joka houkuttelee vuosi vuodelta yhä useampia jäseniä mukaan.

Klubin 70-vuotisjuhlaa juhlittiin vuonna 2011 ja 70-vuotisen toiminnan kunniaksi julkaistiin Aarne Seppälän kirjoittama historiikki ”Yhteisö yhdessäololle ja kulttuurille”.

Merkittävä kulttuuriteko toteutui, kun vuonna 2013 julkaistiin yhteistyössä Porin Suomalainen Klubi ry:n, Svenska Klubben i Björneborg ja Lupaus ry:n kanssa yritysten ja yksityishenkilöiden tuen avulla valotaideteos Yön kahdeksan hetkeä. Teoksen luomistyöstä ja toteutuksesta vastasi taiteilija Hanna Haaslahti, joka juuriltaan on porilaissyntyinen mediataiteilija.

Ravintola Porin Suomalainen Klubi on ollut ja on keskeinen osa yhdistysten, Porin Suomalainen Klubi ry ja Svenska Klubben i Björneborg toimintaa. Tällä vuosikymmenellä muutosten tuulet ovat puhaltaneet myös ravintolayhtiössä. Yhtiömuoto muutettiin kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi ja aktiivi ravintolatoiminta ulkoistettiin 28.4.2014 lähtien Fazer Food Service Oy:lle. Fazerilla on ylivertainen kokemus ensiluokkaisten palveluiden kehittäjänä ja makuelämysten vaalijana, mistä syystä yhdistyksissä uskotaan sen takaavan Suomalainen Klubi – Svenska Klubbenille parhaat edellytykset jatkaa menestystarinaansa perinteitä kunnioittaen.